Inflaatio nakertanut kymppitonnin sukavarsisäästöistä yli satasen vuodessa – tilisäästämiseen turvautuneella menetys on ollut vain hieman pienempi

Talous2.10.2019

Sukanvarteen säilötyn euron arvo heikkenee vuosi vuodelta inflaation perässä. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, miten paljon 10 000 euron käteissäästö on huvennut eri vuosikymmenten aikana. Kymmenen viime vuoden kehitys tilisäästöille on ollut vain hieman parempi.Lue lisää

Yleinen hintojen nousu eli inflaatio syö rahan ostovoimaa. Sukanvarressa tai patjan alla rahojaan säilövä huomaa pian, että samalla rahalla saakin vähemmän tuotteita tai palveluita kuin aiemmin.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon kymmenen tuhannen euron sukanvarsisäästön ostovoima on huvennut eri aikoina. Jos eurot olisivat olleet käytössä jo vuonna 1968, inflaation vaikutuksesta sukanvarteen sullotun 10 000 euron ostovoima olisi huvennut vaivaiseen 1 090 euroon.

Menneinä vuosikymmeninä inflaatio Suomessa on ollut nykyistä selvästi voimakkaampaa ja siksi myös rahan ostovoiman hupeneminen on ollut jyrkempää.

Viime vuosina kuluttajahinnat ovat nousseet jopa hälyyttävän hitaasti, mutta edelleen inflaatiota on. Vuodesta 2008 hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Näin 10 000 euron ostovoimasta on kuluvan vuoden elokuuhun sulanut 1 200 euroa. Inflaatio on vienyt ostovoimasta yli yhdeksän euroa kuukaudessa ja yli sata euro vuodessa.

Näin inflaatio on syönyt 10 000 euron ostovoimaa

Vain ani harva säilöö rahojaan enää kassakaappiin. Käteisen käyttökin hiipuu vuosi vuodelta. Oma pankkitili on suomalaiselle lähes elinehto jokapäiväisten rahaliikkeiden hoidossa, mutta se on monelle myös säästöjen säilyttäjä.

Ultramatalien korkojen aikana valtaosa pankeista lopetti koron maksamisen käyttelytileille. Nollakorkoinen käyttelytili ei anna suojaa inflaatiota vastaan.

-Tilirahalle on noussut uusi uhka. Euroalueen talousnäkymät heikkenevät, mihin Euroopan keskuspankki on reagoinut alentamalla talletuskorkoa, jolla pankit voivat tallettaa keskuspankkiin sekä luomalla porrastetun talletuskorkojärjestelmän, Nummiaro sanoo.

Alhaiset korot ovat tukeneet taloutta. Samalla ne ovat heikentäneet pankkien kannattavuutta. Se voi heijastua pankkien luotonantohaluihin.

- Porrastetun talletuskorkojärjestelmän idea on pienentää koronlaskun haittoja, mikä voi mahdollistaa korkojen laskemisen edelleen. Jos näin käy, jossain vaiheessa pankit joutuvat vyöryttävät negatiiviset talletuskorot myös kotitalouksille. Tähän asti rahaa on nakertanut inflaatio, mutta jatkossa sitä voi verottaa myös negatiivinen talletuskorko.

Nummiaron laskelmien mukaan kymmenessä vuodessa käyttelytileillä makuutetun 10 000 euron säästön ostovoima on supistunut 9 090 euroon.

Suomalaisilla on käyttelytileillään noin 80 miljardia euroa. Jokapäiväiseen elämän rahaliikenteeseen ja ehkä joihinkin yllättävien menojen varautumiseen tilitalletukset ovat jokaiselle välttämättömiä. Ongelmallisinta nollakorkotilit ovat niille, joiden säästöt ovat ainoastaan tilillä.

Inflaation vaikutus 10 000 euron talletuksen ostovoimaan vuoden 2008 lopusta

- Tili koetaan riskinkaihtajan säästämistavaksi. Ajatellaan, että inflaation riski on pienempi kuin sijoitusriski. Lyhyellä sijoitusperiodilla asia on näin, mutta pitkällä ajalla juuri päinvastoin. Pitkällä ajalla isoin riski on riskittömyys. Ironista, että tappio voidaan kokea niin vastenmielisenä, että talletusten kautta siihen lukkiudutaan.

Näin ylität sijoittamisen kynnyksen

1.
Riskiaisti. Inflaatio on ostovoiman hiljainen nujertaja, joka etenee salakavalasti ja aina turmiollisesti. Sijoitusriski on kaksipuolinen, markkinoiden laskut ja nousut tasaavat toisiaan. Arvonvaihtelujen sieto palkitsee pitkäjänteisen sijoittajan ostovoimaa kasvattavalla tuotolla.
2.
Tappion pelko. Tappion ja katumuksen pelko asettavat aloituskynnyksen korkealle. Sijoitustappio koetaan yli kaksi kertaa ikävämpänä kuin vastaava voitto. Aloita vaikka pienellä riskillä, kertyvä kokemus ja osaaminen muokkaavat riskinsietokykyä. Hajautus eri sijoituslajeihin pitää riskin aisoissa.
3.
Jatkavuus. Ihmismielellä on luontainen taipumus ylläpitää kerran omaksuttuja uskomuksia ja toimintatapoja. Ponnistele yli sijoittamisen kynnyksen. Käännä jatkavuushakuisuus eduksi säännöllisellä kuukausisäästämisellä, jolloin myös laskujen luomat hyvät tuottopaikat tulevat hyödynnetyiksi.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimmeAsiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää

Ajankohtaista

Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa

65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Ympäristö24.4.2025Ilmastoyhteisö vastaa pk-yritysten tarpeisiin viedä ilmastotyönsä vaikuttavammalle tasolle

LähiTapiola on mahdollistanut lahjoituksillaan jo yli 500 pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan. Suositun ilmasto-ohjelman jatkumoksi on nyt lanseerattu pk-yritysten Ilmastoyhteisö. Siihen voivat hakea yritykset, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle.

Turvallisuus22.4.2025Miljoonien palovaroittimien vastuu siirtyy pian taloyhtiöille – samaan aikaan suuri osa suomalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa tulipaloon

LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingot lisääntyivät viime vuonna. Kehityspäällikkö Teppo Rainingon mukaan pelastuslain uudistus parantaa palovaroittimien toimintavarmuutta, mutta ei poista asukkaan vastuuta palojen ennaltaehkäisyssä.

Katso lisää ajankohtaisia