Työelämä5.11.2024Vakava työtapaturma vammauttaa vuosittain tuhansia – ennaltaehkäisyllä valtavat säästötVakava työtapaturma voi muuttaa työntekijän elämän pysyvästi. Myös työnantajille koituva lasku voi kasvaa suureksi. LähiTapiolan asiantuntijat kertovat, miten työnantajat voivat ennaltaehkäistä vakavia työtapaturmia – ja jos pahin sattuu, miten työhön paluu mahdollistetaan.

Suomessa sattui viime vuonna 114 600 työtapaturmaa. LähiTapiolan vakuuttamissa yrityksissä vuonna 2023 sattuneista työtapaturmista noin 5 prosenttia oli erityisen vakavia, eli ne aiheuttivat vahingoittuneelle yli 30 päivää työkyvyttömyyttä. Tuhansille LähiTapiolan asiakasyritysten työntekijöille sattuu vuosittain pahasti. – Vakavammat tapaturmat aiheutuvat yleensä liukastumisesta, horjahtamisesta tai kaatumisesta. Suurin osa työtapaturmista sattuu miehille, ja isoin osa työkyvyttömyyksistä talonrakentajille tai raskaan ajoneuvon kuljettajille, taustoittaa henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yksi työntekijän poissaolopäivä kustantaa työnantajalle kolme kertaa tämän palkan. Laskelmaan on otettu mukaan tuotannon hidastuminen, korvaavan työvoiman järjestäminen ja menetetyn työajan aiheuttamat ylityöt, mutta esimerkiksi työtapaturman hoitokustannuksia ei laskelmassa ole mukana. Työntekijä kuntoutui vaikeasta murtumavammasta takaisin töihin LähiTapiolan kuntoutusasiantuntija Liisa Vuori kertoo esimerkin LähiTapiolan asiakasyrityksessä työskentelevästä varastotyöntekijästä, jonka jaloille kaatui työtä tehdessä vaneripino. Onnettomuus aiheutti jalkaan murtumavammat, jotka vaativat useita leikkauksia. Hoito kesti yhteensä puolitoista vuotta. Työntekijä oli sairauslomalla koko tämän ajan.Työntekijän toimintakyky oli hoitojen lopussa vielä alentunut. Hän ei pystynyt kävelemään pitkiä matkoja, ja jalat kipeytyivät päivän aikana. Työhön paluu suunniteltiin yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa vastaamaan sen hetkistä kuntoa – työntekijä palasi töihin ensin lyhennetyllä työajalla ja teki muokattuja työtehtäviä. Työterveyshuollon seurannassa työaikaa ja työmäärää lisättiin tavoitteellisesti niin, että toimintakyky parani ja liikuntakyky nousi.Ammatillinen kuntoutus ei tässä tapauksessa ollut tarpeen, koska työntekijä pystyi palaamaan töihin työnantajan ja LähiTapiolan yhteistyöllä. Kaiken kaikkiaan LähiTapiola maksoi työkyvyttömyyden ja sairaanhoidon korvauksia yhteensä 220 000 euroa. Ansionmenetyskorvauksen perusta oli 40 000 euron vuosityöansio. – Mikäli työntekijää ei olisi saatu kuntoutettua, olisi ammatillisen kuntoutuksen hinta ollut arviolta vähintään 160 000 euroa. Uudelleen koulutus on aina iso elämänmuutos ja jopa minäkuvan muutos. Näillä tilanteilla onkin suuria inhimillisiä vaikutuksia rahallisen hinnan lisäksi, kertoo Liisa Vuori. Työnantaja voi ennaltaehkäistä tapaturmia ja nopeuttaa työhön paluutaTyöturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä, ja sillä on velvollisuus ennaltaehkäistä työpaikalla sattuvia tapaturmia. Essi Manner kertoo, että merkittävä osa työtapaturmista voidaan estää johtamalla työturvallisuustyötä järjestelmällisesti.– Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä sekä tunnistaa ja arvioida työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja riskit sekä perehdyttää työntekijät oikeisiin ja turvallisiin työmenetelmiin sekä työpaikan olosuhteisiin. Jos pahin kuitenkin tapahtuu, työnantajan, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön yhteistyöllä voidaan vähentää merkittävästi sekä kustannuksia että vahingoittuneelle koituvaa inhimillistä haittaa.– Työhön paluu onnistuu todennäköisimmin, kun työnantaja ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön paluun huolellisesti ja seuraavat sen onnistumista. Pitkän sairausloman jälkeen on usein henkisesti haastavaa palata takaisin töihin. Tämän vuoksi oli tärkeää, että kaikki työntekijän asiaa hoitavat tahot tukevat työhön paluussa työntekijää, kertoo Liisa Vuori.Lisää tapauksia tosielämästä ja ohjeita työnantajalle löydät LähiTapiolan maksuttomasta webinaaritallenteesta Tapauksia tosielämästä – työtapaturma, miten siitä eteenpäin.Tutustu myös asiantuntijoidemme vinkkeihin työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn.

Ajankohtaista

Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.Ympäristö24.4.2025Ilmastoyhteisö vastaa pk-yritysten tarpeisiin viedä ilmastotyönsä vaikuttavammalle tasolleLähiTapiola on mahdollistanut lahjoituksillaan jo yli 500 pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan. Suositun ilmasto-ohjelman jatkumoksi on nyt lanseerattu pk-yritysten Ilmastoyhteisö. Siihen voivat hakea yritykset, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle. Turvallisuus22.4.2025Miljoonien palovaroittimien vastuu siirtyy pian taloyhtiöille – samaan aikaan suuri osa suomalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa tulipaloonLähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingot lisääntyivät viime vuonna. Kehityspäällikkö Teppo Rainingon mukaan pelastuslain uudistus parantaa palovaroittimien toimintavarmuutta, mutta ei poista asukkaan vastuuta palojen ennaltaehkäisyssä.

Katso lisää ajankohtaisia