Mikä henkilöstörahastojen verotuksessa oikein muuttuu?

Lasse MäkinenTyöelämä11.9.2024

Viranomainen on tulkinnut henkilöstörahastoihin maksettujen palkkioiden verotukseen liittyvää lakia joustavasti. Nyt Verohallinto haluaa maksujen verotukselle selvät sävelet. LähiTapiola Palkitsemispalveluiden toimitusjohtaja Lasse Mäkinen kertoo, mikä muuttuu ja miksi.

LähiTapiola Palkitsemispalveluiden toimitusjohtaja Lasse Mäkinen.

Henkilöstörahastojen määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun henkilöstörahastolakiin ja tuloverolakiin vuonna 2011 ja 2023 tehtyjen uudistusten myötä. Samalla rahastojen toimintaprosessit ovat muuttuneet joustaviksi – joidenkin rahastojen tai alan toimijoiden kohdalla kenties liiankin joustaviksi.

Verohallinto julkaisi keväällä 2024 uuden ohjeen henkilöstörahastoihin maksettavien palkkioiden verotuksesta. Ohjeen sanamuodot olivat epäselviä ja syntyi tulkintaongelmia. Sanoitusta muutettiin, mutta epäselvyys säilyi. Veivaus kirvoitti keväällä ja kesällä julkistakin keskustelua siitä, mikä henkilöstörahastotoiminnassa on mahdollista ja mikä ei. Epäselvyys johti joissain yrityksissä jopa rahastomaksujen peruutuksiin mahdollisten veroseuraamusten välttämiseksi.

Verohallinto on jälleen uudistamassa ohjeistustaan, tällä kertaa alan toimijoita ja sidosryhmiä kuunnellen. Mutta ennen kuin käydään läpi tulevia muutoksia, on syytä kerrata mistä koko vyyhdissä on kyse.

Henkilöstörahastoihin maksettujen palkkioiden verotusta säädellään tuloverolaissa. Lain kirjain on selvä rahastoista tehtävien nostojen osalta, mutta epäselvä niihin tehtävien maksujen suhteen. Epäselvyys liittyy ennen kaikkea henkilöstörahastolain 37 §:ään, jota yhteistoiminta-asiamies on tulkinnut löyhästi. Pykälä käsittelee palkkiojärjestelmien oletusarvoista maksutapaa sekä maksutapailmoitusten ajankohtaa.

Yhteistoiminta-asiamiehen aiemman tulkinnan mukaan henkilöstörahastoerien oletusarvoinen maksutapa on voinut olla yhtä lailla käteismaksu tai rahastointi – maksutavan ei ole katsottu vaikuttavan palkkioerien verotukseen. Samalla yhteistoiminta-asiamies on sallinut, että maksutavan voi päättää sillä hetkellä, kun edunsaaja saa tietää maksettavan palkkion suuruuden. Tämänkään ei ole katsottu vaikuttavan palkkion verotukseen, vaikka lain tarkka sanamuoto onkin edellyttänyt maksutavan lukitsemista ennen sen tilikauden loppua, jolta palkkion suuruus määräytyy.

Nyt Verohallinto haluaa maksujen verotukselle selvät säännöt. LähiTapiola Palkitsemispalvelut on osallistunut aktiivisesti keskusteluihin Verohallinnon asiantuntijoiden kanssa ja kertonut heille rahastoissa vakiintuneista käytännöistä ja mahdollisten muutosten vaikutuksista.

Käytyjen keskustelujen pohjalta näyttää ilmeiseltä, että henkilöstörahastoihin maksettavien palkkioiden verovapaus säilyy ennallaan vain silloin, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

1.
Palkkion oletusarvoinen maksutapa on sen maksaminen rahastoon.
2.
Palkkion mahdollinen maksutapailmoitus – eli jatkossa rahastoinnista kieltäytyminen osin tai kokonaan – tehdään ennen palkkion kertymätilikauden päättymistä.

Sen sijaan, jos palkkion oletusarvoinen maksutapa on käteismaksu ja/tai maksutapailmoitus tehdään palkkion kertymätilikauden päättymisen jälkeen, on rahastoitu erä Verohallinnon tulkinnan mukaan edunsaajan vallinnassa. Tällöin se tulee verottaa jo rahastointihetkellä. Poikkeuksena tähän on henkilöstörahastolain 38 §:n mukainen tilanne, jossa yhtiö muuttaa rahastoivan palkkiojärjestelmän käteiseksi palkkiojärjestelmäksi. Tällöin rahaston jäsenellä on oikeus jatkaa rahastointia, jolloin maksettava palkkio on rahastointihetkellä verovapaa, kunhan maksutavasta ilmoitetaan ennen palkkion kertymätilikauden päättymistä. Näin on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu toimittavan vain siirtymävaiheen aikana.

Uusi soveltamisohje on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausunnoissa otetaan kantaa siirtymäaikaan, jolla yhtiöiden ja rahastojen tulee tehdä mahdollisesti tarvittavat muutokset rahastointiprosessiin. Muutosten tekeminen vuodelta 2024 muodostuvien palkkioiden rahastointiin on useissa tilanteissa hyvin vaikeaa, ja olemme siksi esittäneet riittävän pitkää siirtymäaikaa soveltamisohjeen voimaantulolle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että muutos olisi tulossa velvoittavaksi jo 1.1.2025 tai sen jälkeen rahastoihin maksettuihin palkkioihin, eli se koskisi siis jo vuodelta 2024 muodostuvia eriä.

Seuraavat asiat määritellään laissa yksiselitteisesti, ja ne säilyvät ennallaan myös sitten, kun uusi ohjeistus tulee voimaan:

Henkilöstörahaston hyödyntäminen voidaan määritellä vapaaehtoiseksi.
Rahaston jäsenille voidaan antaa mahdollisuus päättää henkilöstörahastoerien rahastoimisesta kokonaan, osin tai ei lainkaan.
Lakisääteisten henkilösivukulujen käsittely ei muutu.
Rahastosta tehtävien nostojen verotus säilyy ennallaan paitsi tilanteissa, joissa rahastoon maksetaan eriä tavalla, joka velvoittaa niiden verottamisen jo rahastointihetkellä. Tällöin tuloverolaissa määriteltyä rahastonoston verokohtelua ei voida päällekkäisen ansiotuloverotuksen johdosta soveltaa. Epäselväksi jää, miten sijoitustoiminnan tuottoja verotetaan näissä tilanteissa.
Rahastoon maksettavia palkkioita ei jatkossakaan veroteta rahastointihetkellä, kuitenkin edellyttäen, että henkilöstörahastolain 37 §:n soveltaminen noudattaa uudistuvaa vero-ohjetta.

Lasse Mäkinen
toimitusjohtaja
LähiTapiola Palkitsemispalvelut

LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy tarjoaa neuvontaa ja konkreettisia keinoja palkitsemisen vaikuttavuuden arviointiin, suunnitteluun ja kustannustehokkaaseen toteutukseen. Lue lisää.

Näkökulmia

Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?

Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Jyrki MäkeläTalous14.4.2025Klassiset sijoitusopit eivät vanhene – näin ne kantavat myös tullimyrskyissä

Markkinat ovat viime aikoina reagoineet odotettua rajumpiin kauppapoliittisiin linjauksiin. LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä muistuttaa vanhoista sijoitusopeista, jotka kantavat myös kriisien yli.

Jari JärvinenTalous13.4.2025Kauppasodan talous- ja markkinavaikutukset: diilien tie vai eskalaatio?

Kireät kauppasuhteet lisäävät epävarmuutta ja voivat muuttaa markkinoiden suuntaa merkittävästi. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen tarkastelee kahta mahdollista skenaariota sekä niiden talous- ja markkinavaikutuksia.

Katso lisää näkökulmia