Outi VänniTalous1.11.2024Rahastosijoittamisen termit ja kulut tutuiksi Mikä on sijoitusrahasto ja minkälaisia osapuolia siihen liittyy? Entä tiedätkö, minkälaisia kuluja rahastosijoittamisessa on ja miten niitä voi seurata ja arvioida? LähiTapiola Varainhoidon johtaja Outi Vänni avaa blogissaan yleisimmät sijoitusalan termit ja selkeyttää lakitekstin monimutkaisuudet ymmärrettävään muotoon.

Sijoitusrahastolaki Sijoitusrahastoihin liittyviä asioita säännellään Sijoitusrahastolaissa. Laki on kansallista sääntelyä, mutta se sisältää paljon EU-sääntelyyn perustuvia kohtia. Lisäksi sijoitusrahastotoimintaa ohjaavat monet EU-normit, Suomen Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet sekä Euroopan arvopaperiviranomaisen (ESMA) ohjeistus. Sijoitusrahasto Sijoitusrahastolla tarkoitetaan varoja, jotka rahastoyhtiö on hankkinut yleisöltä yhteistä sijoittamista varten. Sijoitusrahasto koostuu osuuksista, jotka ovat keskenään yhtä suuria. Kun sijoittaja haluaa sijoittaa rahastoon, hän merkitsee rahasto-osuuksia. Usein puhutaan myös rahasto-osuuksien ostamisesta, kun kyse on merkinnästä ja myymisestä, kun osuudenomistaja haluaa luopua osuuksistaan. Sijoitusrahaston varat kuuluvat aina sen osuudenomistajille eikä rahastoa hoitavalle yhtiölle. Rahasto-osuudenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti sijoitusrahastoa koskevista velvoitteista. Tämä tarkoittaa mm., että rahastoon sijoittavan asiakkaan vastuu rajoittuu hänen rahastoon sijoittamansa pääoman määrään. Jos rahaston nimessä on sana ”Sijoitusrahasto” on kyse EU:n sijoitusrahastodirektiivin mukaisesta rahastosta, josta käytetään myös UCITS-termiä. UCITS-rahastoilla on eri puolilla EU/ETA-aluetta samanlaiset vaatimukset esimerkiksi sijoitusten hajauttamisesta. Erikoissijoitusrahasto Jos rahaston nimessä on sana ”Erikoissijoitusrahasto”, poikkeaa se sijoitusrahastodirektiivin mukaisista rahastoista jonkun ominaisuutensa osalta. Erikoissijoitusrahaston sijoituskohteet tai niiden hajautusvaatimukset voivat olla UCITS-rahastoa väljemmät tai rahasto-osuuden arvoa ei julkaista päivittäin. Merkintä- ja lunastusmahdollisuudet voivat erikoissijoitusrahastoissa olla harvemmin kuin päivittäin. Erikoissijoitusrahastoja säädellään myös laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista. Rahastoyhtiö Rahastoyhtiö myy ja markkinoi eli kerää yleisöltä rahaa sijoitusrahastoon ja tekee oikeustoimet rahaston puolesta. Rahastoyhtiö vastaa siitä, että rahaston hallinto on luotettavasti järjestetty. Rahastoyhtiö voi ulkoistaa osan tehtävistään toiselle toimijalle ja onkin tavallista, että rahaston salkunhoitoa hoitaa omaisuudenhoitopalveluja tarjoava sijoituspalveluyhtiö, jolla myös on oltava asianmukainen toimilupa. Suomessa rahastoliiketoimintaa voi harjoittaa suomalainen osakeyhtiö, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa. Myös muussa ETA-maassa toimiluvan saanut rahastoyhtiö voi tarjota palvelujaan Suomessa tietyin edellytyksin. Sijoittajansuoja Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahaston varat erillään rahastoyhtiön sekä toisen sijoitusrahaston omaisuudesta antamalla ne säilytysyhteisön säilytettäväksi. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata rahastoyhtiön velasta. Varojen erillään pitäminen on tärkeä osa rahastoasiakkaan sijoittajansuojaa. Myös sijoittajan tiedonsaantioikeus tuo turvaa sijoittajalle. Sijoitusrahasto-osuuden arvo julkaistaan päivittäin ja sijoittaja pystyy sen avulla seuraamaan sijoituksensa arvonkehitystä. Lisäksi rahastosta on julkaistava vakiomuotoinen avaintietoasiakirja, rahastoesite sekä vähintään puolivuosittain rahaston toiminnasta kertovat vuosi/puolivuosikatsaukset. Jos rahastolla on kestävyystavoitteita, on sillä myös muita rahastoja laajempi velvollisuus julkaista kestävyystietoa tavoitteista (ennakkotiedot) ja niiden toteutumisesta (määräaikaiskatsaukset). Säilytysyhteisö Säilytysyhteisö hoitaa sijoitusrahaston varojen säilyttämistä sekä valvoo, että rahaston toiminnassa noudatetaan lakia, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä rahaston sääntöjä. Rahaston varoja ei voi säilyttää kuka tahansa, sillä myös säilytysyhteisönä toimiminen vaatii toimiluvan. Säilytysyhteisö valvoo myös rahaston rahaliikennettä, arvonlaskentaa ja osuuksien sekä merkintöjen ja lunastusten sääntöjen mukaista toteuttamista. Rahaston sijoitustoiminta Rahaston sijoitustoimintaa ohjaa rahaston säännöissä ja esitteissä kerrotut tavoitteet ja sijoituspolitiikka. Rahaston tavoite kuvataan tyypillisesti tuotontavoittelun tai rahasto-osuuden arvonnousutavoitteen avulla, mutta tavoitteena voi olla myös rahasto-osuuden arvon säilyttäminen. Lisäksi rahastolla voi olla erilaisia kestävyyteen liittyviä tavoitteita, joita se pyrkii edistämään. Rahastot jaetaan niiden sijoituspolitiikan perusteella erilaisiin luokkiin, kuten korkorahastoihin, osakerahastoihin ja yhdistelmärahastoihin. Näillä on vielä erilaisia alakategorioita, jotka mahdollistavat ja helpottavat rahastojen vertailua. Rahaston säännöissä luetellaan rahastolle sallitut sijoituskohteet (instrumenttityypit), joilla sen sijoituspolitiikkaa toteutetaan. Rahaston salkunhoitaja tai salkunhoitotiimi valitsee rahaston sijoituspolitiikkaan sopivat sijoituskohteet (esim. tietyn yhtiön osakkeet tai velkakirjat). Salkunhoitaja päättää myös sijoituskohteen myynnistä. Rahastoon ostetaan ja sieltä myydään sijoituskohteita sen perusteella, miten rahastoon on tullut merkintöjä ja lunastuksia tai mikä on salkunhoidon kulloinenkin näkemys markkinoista. Indeksiä seuraavassa rahastossa voidaan käydä kauppaa sijoituskohteilla myös kyseisen indeksin koostumuksen muutoksen takia. Rahaston sijoituskohteen myymisen syynä voi olla myös se, ettei se enää täytä rahaston asettamia kestävyyskriteereitä. Rahastosijoittamisen kulut Rahastosijoittamisen kulut on jaoteltavissa asiakkaalta perittäviin ja rahaston varoista perittäviin. Asiakkaan on helpompi kiinnittää huomiota niihin kuluihin, jotka peritään suoraan häneltä, mutta yleensä suurempi merkitys sijoituksen tuottoon on niillä kuluilla, jotka maksetaan rahaston varoista. Koska osuudenomistajat omistavat rahaston varat, ovat myös rahaston varoista maksettavat kustannukset asiakkaan kuluja. Asiakkaalta perittäviä kertaluonteisia maksuja kutsutaan avaintietoasiakirjassa osallistumis- ja irtautumiskuluiksi. Tutumpi termi niille on merkintä- ja lunastuspalkkio. Merkintä- ja lunastuspalkkiot maksetaan yleensä rahastoyhtiölle. Asiakkaalta voidaan kuitenkin periä osallistumis- ja/tai irtautumiskuluja, jotka maksetaan rahastolle ja ovat siten luonteeltaan toisille sijoittajille maksettavia korvauksia. LähiTapiolan tarjoamissa korko-, osake- ja yhdistelmärahastoissa ei ole merkintä- eikä lunastuspalkkioita, mutta eräiden rahastojen kohdalla peritään kaupankäyntikorvaus, joka maksetaan rahastolle. Kaupankäyntikorvauksen tarkoituksena on kompensoida merkintä- tai lunastustoimeksiannosta rahastolle aiheutuvia kustannuksia, joita sijoituskohteen ostamisesta tai myymisestä tyypillisesti aiheutuu. Rahaston varoista maksettavista jatkuvaluontoisista kuluista tärkein on hallinnointipalkkio, joka maksetaan rahastoyhtiölle korvaukseksi rahaston hoitamisesta. Rahaston toiminnasta aiheutuu myös säilytys- ja säilytysyhteisökuluja. Säilytysyhteisölle sijoitusrahastolain mukaisena säilytysyhteisönä toimimisesta sekä säilytysyhteisölle ja mahdollisille alisäilyttäjille rahastojen varojen säilyttämisestä maksettavat palkkiot voidaan maksaa joko rahaston varoista tai ne voivat sisältyä rahastoyhtiön perimään hallinnointipalkkioon, jolloin niitä ei raportoida erikseen. Näin oli esim. LähiTapiola-sijoitusrahastoissa aikaisemmin, mutta marraskuun 2024 alussa LähiTapiola-rahastot siirtyivät käytäntöön, jossa edellä mainitut kulut peritään rahastolta. Näin läpinäkyvyys paranee, kun kululaji raportoidaan erikseen. Samassa yhteydessä laskettiin rahastojen hallinnointipalkkioita, jotta asiakkaan kulurasitus ei kasvaisi. Vuoden 2025 puolivuotiskertomuksessa näkyy ensimmäisen kerran kuuden kuukauden ajalta kertyneet säilytys- ja säilytysyhteisökulut. Jatkuvaluontoisina kuluina pidetään myös rahaston kaupankäyntikuluja, jotka maksetaan rahaston varoista. Kaupankäyntikuluja ovat esim. välityspalkkiot, joita arvopaperivälittäjä perii. Avaintietoasiakirjassa kaupankäyntikulut esitetään liiketoimikulut-sarakkeessa. Liiketoimikuluina raportoidaan paitsi euroina tosiasiallisesti ulkopuoliselle taholle maksetut kaupankäynnin kulut, myös implisiittiset kaupankäyntikulut. Implisiittisten kaupankäyntikulujen tarkoituksena on kuvata arvopaperikaupan toteutusaikana tapahtuvaa arvopaperin arvonmuutosta. Implisiittisten kulujen laskentasäännöt ovat monimutkaiset ja niiden laskeminen voi perustua joko jokaisesta kaupasta kerättyihin yksityiskohtaisiin tietoihin arvopaperin hinnanvaihtelusta arvopaperikaupan toteutusajankohdan yhteydessä tai vaihtoehtoisesti markkinoilta kerättävään yleiseen, omaisuuslajikohtaiseen dataan. Perustiedoilla pääsee pitkälle Jos rahastojargon rasittaa etkä jaksaisi perehtyä kaikkiin termeihin, niin älä huolestu. Rahastotermien tuttuus auttaa rahastojen virallisten asiakirjojen ja raporttien tulkinnassa, mutta hyviä sijoituspäätöksiä pystyy tekemään ja sijoituksia seuraamaan ihan perustiedoillakin. Mieti kuitenkin aina omat sijoitustavoitteesi ja perehdy rahaston sijoituspolitiikkaan, riskiprofiiliin, suositeltuun minimisijoitusaikaan sekä kulutasoon. Kiinnostaako joku muu rahastosijoittamiseen liittyvä termi tai onko aihepiiri, jota toivoisit käsiteltävän? Ehdota meille käsiteltävää aihetta täällä.Outi Vänni
johtaja
LähiTapiola Varainhoito _{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. Tarkemmat tiedot avaintietoasiakirjoissa ja muissa rahastomateriaaleissa. LähiTapiola Varainhoito toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön vakuutusasiamiehenä. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.}

Näkökulmia

Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?Jyrki MäkeläTalous14.4.2025Klassiset sijoitusopit eivät vanhene – näin ne kantavat myös tullimyrskyissäMarkkinat ovat viime aikoina reagoineet odotettua rajumpiin kauppapoliittisiin linjauksiin. LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä muistuttaa vanhoista sijoitusopeista, jotka kantavat myös kriisien yli.Jari JärvinenTalous13.4.2025Kauppasodan talous- ja markkinavaikutukset: diilien tie vai eskalaatio?Kireät kauppasuhteet lisäävät epävarmuutta ja voivat muuttaa markkinoiden suuntaa merkittävästi. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen tarkastelee kahta mahdollista skenaariota sekä niiden talous- ja markkinavaikutuksia.

Katso lisää näkökulmia