Talous12.5.2023Inflaatio kiristää keskituloisen kykyä selvitä yllättävistä menoista – ”Ilman säästöjä monen talous on ahtaalla” Yleinen hintojen nousu ajaa ahtaalle erityisesti keskituloisia. Vaikka valtaosa suomalaisista sanoo varautuneensa vähintään kohtalaisesti yllättäviin lisämenoihin, selviytymisen kipuraja on laskenut, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä.

Jääkaappi hajosi, puhelin meni rikki, auto joutui korjaamolle. Yllättävät lisämenot ovat ongelmallisia monelle suomalaiskotitaloudelle.LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan etenkin 35 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kyky selviytyä yllättävistä menoista on kaventunut. Tuloluokan vastaajien arvioista lasketun painotetun keskiarvon mukaan nämä taloudet kestäisivät vielä hetkellisen, noin 1 100 euron menolisäyksen. Mutta sitä ylittävältä osalta ongelmia olisi jo tiedossa.Vaikka keskimääräinen kipuraja kulkee yli tuhannessa eurossa, isolle osalle vastaajista sekin on liikaa. Kyselyn 35 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tonnin lisämenoista.-Selvästi useampi keskituloinen sanoo olevansa koettujen kriisivuosien jälkeen vaikeuksissa tonnin yllättävien lisämenojen kanssa. Syksyllä 2019 teettämässämme vastaavassa kyselyssä vaikeuksia sanoi kokevansa 55 prosenttia tuloluokan vastaajista, mutta alkukevään kyselyssä ongelmia ilmenee jo 75 prosentilla vastaajista. Varautumisen tarve on lisääntynyt, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.- Syy nimenomaan keskituloisten talousvaikeuksiin lienee, että elämisen hinta on noussut huomattavasti palkkoja enemmän. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttava sosiaaliturva nousee usein hintojen mukana ja suurituloisille on todennäköisemmin kertynyt oman talouden puskureita, joten keskituloisen suhteellisen aseman heikentyminen koetussa inflaatioympäristössä on odotettu tulos.

Arkimenojen, kuten ruuan ja energian hinnat ovat kallistuneet selvästi vuoden aikana. Tilastokeskuksen maaliskuun inflaatiotilastojen mukaan esimerkiksi elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat kallistuneet 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet olivat puolestaan nousseet 10,6 prosenttia.Kyselyssä kaikkien vastaajien keskimääräinen selviytymisraja oli hieman alle 1 500 eurossa. Yksinelävien keskimääräinen kipuraja kyselyn mukaan on kolmisen sataa euroa matalampi kuin lapsiperheillä. Suomalaiset yrittävät varautua yllättäviin menoihinSuomalaiset sanovat olevansa varautunut yllättäviin menoihin. Arjen katsaus –kyselyssä jopa 76 prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta sanoi varautuneensa vähintäänkin hiukan yllättävien menojen varalta.

-Maaliskuussa inflaatio oli Suomessa 7,9 prosenttia, mikä tarkoittaa viimeisimmän vuoden aikana tapahtuvaa hintojen nousua. Inflaatioshokin pitkittyessä hintojen nousu alkaa kuitenkin kertautua. Inflaatio alkoi kiihtyä heti koronavuoden 2020 päätettyä ja siitä lähtien kuluttajahintaindeksi on ehtinyt nousta 15 prosenttia, Nummiaro sanoo.-Elintarvikkeiden hinnat ovat kokonaisuudessaan nousseet jo 23 prosentti ja asuminen kallistunut 21 prosenttia. Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Kotitalouksien osuus, joilla tulot ovat pienemmät kuin menot, on yli tuplaantunut viime vuosikymmenen normaalista. Hintojen nousu työntää monen oman talouden ahtaalle ellei liikkumavaraa tuovia säästöjä löydy.Finanssialan uusimman Säästäminen ja luotonkäyttö –tutkimuksen mukaan monien arkikulujen kasvusta huolimatta suomalaisten menoseurannan aktiivisuus on hieman laskenut.Tutkimuksen mukaan menojaan seuraa säännöllisesti 61 prosenttia vastaajista. Se on pienin osuus seitsemän aiemman tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Sen sijaan satunnaisesti menojaan seuraavien määrä on kasvanut (5 prosenttiyksikköä vuoden 2021 tutkimuksesta).

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 6.-16.1.2023 yhteensä 1 043 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ajankohtaista

Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.Ympäristö24.4.2025Ilmastoyhteisö vastaa pk-yritysten tarpeisiin viedä ilmastotyönsä vaikuttavammalle tasolleLähiTapiola on mahdollistanut lahjoituksillaan jo yli 500 pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan. Suositun ilmasto-ohjelman jatkumoksi on nyt lanseerattu pk-yritysten Ilmastoyhteisö. Siihen voivat hakea yritykset, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle. Turvallisuus22.4.2025Miljoonien palovaroittimien vastuu siirtyy pian taloyhtiöille – samaan aikaan suuri osa suomalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa tulipaloonLähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingot lisääntyivät viime vuonna. Kehityspäällikkö Teppo Rainingon mukaan pelastuslain uudistus parantaa palovaroittimien toimintavarmuutta, mutta ei poista asukkaan vastuuta palojen ennaltaehkäisyssä.

Katso lisää ajankohtaisia